Viritys

Suoria lainauksia Otavan isosta musiikkitietosanakirjasta.
(Hakusanat: intervalli, tasavireinen viritys, luonnonsävelet, viritys)
Luonnonsävelasteikon selitys on omani.

Alkuperäisen kokoisen kuvan saat klikkaamalla kuvaa.

Tasavireinen viritys

Viritys, jossa oktaavi on jaettu 12 yhtä suureen puolisävelaskeleen supistamalla kvinttejä pythagoralaisen komman kahdennellatoista osalla. Tällöin kromaattisesti muutetut lähisävelet, esim. his-c, cis-des ovat samankorkuisia. Tasavireisesti viritetyssä soittimissa kaikki sävellajit ovat käyttökelpoisia ja tasa-arvoisia, mutta intervallit oktaavia lukuunottamatta ovat epäpuhtaita.

(toim. huom.:) Piano pyritään virittämään (aina) tasavireiseksi (jos virityksen tilaaja ei muuta pyydä).

Tavallisesti piano viritetään siten että a1 = 440Hz tai a1 = 442Hz. Muutakin voi toki virittäjältä pyytää. Yllä mainituista hertsiluvuista eli taajuuksista poiketaan myös pianon rakenteellisista syistä. Jos piano on ollut hyvin pitkään virittämättä tai piano on vanha ja ehkä huonokuntoinen, ei kieliä kiristetä niin että piano sen tähden hajoaa. Tässä hajoaminen tarkoittaa esimerkiksi kielen katkeamista tai viritystappin kiinnityksien irtoamista tai oikein vanhassa pianossa puisen viritystukin halkeamista.

Luonnonsävel"asteikko"

Virallisempi nimi olisi luonnonsävelsarja tai osasävelsarja tai yläsävelsarja. Olen kuitenkin tottunut ajattelemaan asian luonnonsävelasteikkona ja siksi käytän itse termiä vaikka se ei korrekti olekaan.

Piano: Yhden äänen soidessa, soi tämän perusäänen yläpuolella aina monta taajuutta, jotka kouliintunut ja kehittynyt korva pystyy erottamaan. Nämä värähtelytaajuudet noudattavat luonnonsävelasteikkoa (kuva alla). Värähtelevät taajuudet muodostuvat kielen pituuden puolikkaasta, kolmanneksesta, neljäsosista jne. Esim. C-kosketinta pianosta painettaessa soivat äänet c, g, c1 jne. "ylätaajuuksina". Näistä äänistä riippuu äänen väri ja esim. miltä soittimelta ääni kuulostaa.

Puhaltimissa, erityisesti vaskisoittimissa (esim. trumpetti) ilman venttiileitä saadaan luonnonsävelasteikon äänet taitavasti puhaltamalla. Alin ääni, jonka yläpuolelle luonnonsävelasteikon seuraavat äänet perustuvat, riippuu putken pituudesta ja muista perusominaisuuksista. Lisäämällä vaskisoittimeen venttiilit, saadaan aikaiseksi puuttuvat sävelet muuttamalla putken peruspituutta ja käyttämällä tämän uuden luonnonsävelasteikon ääniä hyväksi.

Puhdasvireisyys

Puhdasvireisyydeksi sanotaan järjestelmää ja laskelmia, joiden lähtökohtana ovat lukusuhteet 1:2:3:4:5:6. Nämä ovat samat kuin luonnonsävelsarjan kuusi ensimmäistä osasäveltä.

Esim: c - 2/1 - c1 - 3/2 - g1 - 4/3 - c2 - 5/4 - e2 - 6/5 - g2

Kaikki puhdasvireiset intervallit johdetaan sarjasta puhtaita kvinttejä (K=3/2) ja suuria terssejä (T=5/4), siten että saadaan mahdollisimman yksinkertaiset lukusuhteet.

Esim. suuri septimi c1 - h1 saadaan kvintistä c1 - g1 ja terssistä g1 - h1. Tämä yhteenlasku voidaan kirjoittaa edellisiä termejä käyttäen 1K + 1T eli "aukikirjoitettuna" 3/2 * 5/4 = 15/8.

Tieto siitä, että kielten pituuksien suhteesta 1:2 syntyy puhdas oktaavi, suhteesta 2:3 puhdas kvintti ja suhteesta 3:4 puhdas kvartti, lienee ikivanha. Näitä kolmea arvoa vastaavat taajuuksien suhteet 2:1, 3:2 ja 4:3.

Viritysjärjestelmien vertailu