Havannon musiikkisanasto

logo

 
8:vasoitetaan oktaavia ylempää tai alempaa kuin kirjoitetut nuotit riippuen siitä, onko merkintä viivaston ylä- vai alapuolella, 'ottava'
D.C. al FineDa Capo al Fine, kertaa alkusta sanaan 'Fine' asti
M.M.Mälzelin Metronomi, kertoo millä nopeudella kappale pitäisi esittää, numero kertoo montako iskua on minuutissa
a tempojatka soittamista alkuperäisellä nopeudella
accelerandokiihdyttäen, vähitellen nopeuttaen
ad lib.Ad libitum, mielen mukaan, vapaasti
adagiokohtalaisen hitaasti, larghetton ja andantinon väliltä
agitatokiihkeästi
aksenttikorostus, muita säveliä voimakkaampi
alennusmerkkisoitetaan puolisävelaskelta alempaa
alla brevetahtilajimerkintä 2/2 tai 4/4, merkki iso C tai iso C ja pystysuora viiva yli
allargandohitaammin, 'leveämmin', usein voimakkaammin
allegrettohilpeästi, keveästi, hieman hitaammin kuin allegro
allegronopeasti, iloisesti, vilkkaasti
andantekäyden, kävelyvauhtia, tasaisesti ja tyynesti
andantinohitaampi tai nopeampi kuin andante
assaikyllin, sangen
attaccayhdistä, sido, jatka heti keskeytyksettä
cantabilelaulavasti
con amorehartaasti
con briovauhdikkaasti, eloisasti, tulisesti
con fuocotulisesti, vauhdikkaasti
crescendovoimistuen
decrescendohiljentyen
desiimiintervalli 10
diminuendohiljentyen
dissonanssiriitasointi
dolcesuloisesti
dominanttiasteikon 5. sävel
duuriasteikko7:n peräkkäistä säveltä, jotka koostuvat sävelaskeleista 1 1 1 1 1
duurikolmisointukolme säveltä, jotka muodostuvat pohjasävelestä, suuresta terssistä ja puhtaasta kvintistä
fforte, voimakkasti, kovaa
fermaattipidäke, soita mielen mukaan pidempään kuin merkitty nuotin aika-arvo
fffortissimo, oikein voimakkaasti
fffforte fortissimo, oikein oikein voimakkasti
fineloppu
forzandovoimakkaasti korostaen, lyhenne fz., ks. myös korostus ja sforzando
forzatovoimakkasti korostaen, lyhenne fz., ks. myös korostus ja sforzando
glissandoliukuen
graveraskaasti, vakavasti, juhlallisesti
graziososuloisesti, viehkeästi
harmoninen mollimolliasteikko, jossa asteikon 7. sävel on ylennetty
imitaatiojäljittely
intervallikahden sävelen välinen etäisyys, välimatka
itämainen molli
(=unkarilainen molli
=mustalaismolli)
molliasteikko, jossa 4. ja 7. sävel ovat ylennettyjä
johtosävelasteikon 7. sävel
kaanonkaksi tai useampi ääni perättäisesti jäljentää ensimmäisen äänen sävelmää
kadenssilopuke
kaksoinylennyssävel soitetaan kokosävelaskelta korkeammalta
kaksoisalennussävel soitetaan kokosävelaskelta alempaa
kertausmerkkisoitetaan kahdesti joko alusta tai kertausmerkkien välinen osa
kohomelodiasäkeeseen (fraasiin) kuuluva painoton aloitus, yleensä 1 tai 2 nuottia ennen tahtiviivaa
kohotahtipainoton rytmisesti vajaatahti kappaleen alussa. Loppuosa tahdista on kappaleen lopussa
kolmisoinnun perusmuotosointu on rakennettu perussävelelle, joka on alimpana
konsonanssitasasointi
kromaattinenpuolisävelaskelin etenevä
kvarttiintervalli, jossa sävelten etäisyys on 4
kvarttisekstisointukolmisointu, jossa alimpana on soinnun kvinttisävel
kvinttiintervallis, jossa sävelten etäisyys on 5
largoleveästi, hitain aikamitan määritys
legatositoen, kun yksi ääni loppuu seuraava alkaa välittömästi ilman taukoa
lentoerittäin hitaasti
locopalaa avaimen osoittamaan nuottien lukemiseen, esim. 8va jälkeen
ma non troppomutta ei liian
maestosomaijasteetillisesti, juhlallisesti
melodinen mollimolliasteikko, jossa ylöspäin mennessä 6. ja 7. sävel ovat ylennettyjä ja alaspäin tullessa 6. ja 7. sävel ovat (luonnollisen) molliasteikon mukaisia
menuettibarokin aikainen 3-jakoinen tanssi
mfmezzoforte, "puoli"kovaa, melko voimakkasti
moderatokohtalaisesti, kohtuullisella nopeudella, andanten ja allegron välillä
molliasteikko7 peräkkäistä säveltä, jotka koostuvat sävelaskeleista 1 1 1 1 1
mollikolmisointukolme säveltä, jotka nuodostuvat pohjasävelestä, pienestä terssistä ja kvintistä
moltopaljon, erittäin
mpmezzopiano, "puoli"hiljaa, aika hiljaa
murtosointumonta eri ääntä, jotka soitetaan peräkkäin. Yhtä aikaa soitettaessa, äänet muodostavat soinnun.
nooniintervalli, jossa sävelten etäisyys on 9
oktaaviintervallis, jossa sävelten etäisyys on 8
op.lyhennys sanasta opus, teos
ppiano, hiljaa
palautusmerkkipalauttaa sävelen alennus- tai ylennysmerkin jälkeen
pieni intervalliintervallit 2, 3, 6, 7 voivat olla pieniä. Pieni intervalli on sävelaskelta pienempi kuin suuri intervalli.
piste nuotin tai tauon jäljessäpidentää nuotin tai tauon kestoa puolella alkuperäiseen kestoon verrattuna. Esim. kokonuotti saa 4 iskua ja kokonuotti pisteen kanssa saa 6 iskua.
poco a pocovähitellen
portatopuolistaccato, puolilegato, staccaton ja legaton välistä. Soitetaan pitkiä ääniä kuitenkin irti toisistaan.
pppianissimo, oikein hiljaa, aivan hiljaa
ppppiano pianissimo, mahdollisimman hiljaa
prestonopeasti, kiireisesti
priimiintervalli, jossa sävelten etäisyys on 1
puhdas intervallipuhtaita intervalleja ovat 1, 4, 5 ja 8
rinnakkaissävellajisävellajit (duuri ja molli), joilla on sama etumerkintä
risolutopäättäväisesti, vankasti
ritardandohidastaen
ritenutohidastaen, pidätellen
rubatotempo rubato, vapaalla rytmillä
scherzandoleikkisästi, leikitellen
sekstiintervalli, jossa sävelten etäisyys on 6
sekstisointukolmisointu, jossa soinnun terssi on alimpana
sekuntiintervallis, jossa sävelten etäisyys on 2
sekvenssiaiheen siirto, sama melodianpätkä soitetaan eri sävelkorkeudelta kuin ensimmäisellä kerralla
sempreaina, yhä
septimiintervalli, jossa sävelten etäisyys on 7
septimisointusointu, jossa kolmisoinnun lisäksi on 7. ääni perussävelestä laskien
sforzando (sfz)lyhennys sfz, voimakas korostus
similesamoin, samalla lailla
sinfoniaorkesteriteos, jossa on useimmiten 4 osaa
soinnun hajallinen asettelusoinnun sävelet soitetaan yli oktaavin alalla
sointumerkki iso kirjainduurikolmisointu, jossa pohjasävel (perussävel) ilmaistaan isolla kirjaimella
sointumerkki iso kirjain ja 7duurisointu, jossa on neljäntenä äänenä 7. sävel pohjasävelestä laskien
sointumerkki iso kirjain ja mmollikolmisointu
sointumerkki iso kirjain
ja miinus (5)
vähennetty kolmisointu eli soinnun 5. sävel pohjasävelestä laskien on alennettu
sointumerkki iso kirjain
ja plus
ylinouseva kolmisointu eli soinnun 5. sävel pohjasävelestä laskien on ylennetty
sointumerkki iso kirjain
ja ympyrä
dimisointu eli sointu joka koostuu 4 äänestä, jotka ovat pienen terssin päässä toisistaan
sonaattiuseimmiten 3-osainen soitinsävellys, jossa (vähintään) yksi osa on sonaattimuotoinen
sonaattimuotosävellysmuoto, jossa ensin on esittelyjakso, joka kerrataan, sen jälkeen tulee kehittelyjakso (usein jossain muussa sävellajissa) ja viimeisenä kertausjakso, jossa kerrataan esittelyjakson teemat
soolosolistin esitettävä osa
sostenutopidätellen, pitkään, laulavasti
staccatolyhyesti, terävästi, merkitään pisteellä nuotin ylä- tai alapuolelle, legaton vastakohta
stringendokiihtyen, vähitellen nopeammin
subdominanttiasteikon 4. sävel
subitoäkkiä, heti
suuri intervalliintervallit 2, 3, 6, 7 voivat olla suuria. Suuri intervalli on sävelaskelta suurempi kuin pieni intervalli.
synkooppisävel, joka alkaa iskuttomalla tahdinosalla ja jatkuu seuraavalle iskulliselle tahdinosalle
sävelaskelpuolisävelaskel on etäisyys pianon valkoiselta koskettimelta viereiseen mustaan koskettimeen. Kokosävelaskel on etäisyys pianon valkoiselta koskettimelta viereiselle valkoiselle koskettimelle silloin kun väliin jää musta kosketin. Kaksi puolisävelaskelta muodostaa yhdessä kokosävelaskeleen.
temposoittonopeus
tenutopidätellen
terssiintervallis, jossa sävelien etäisyys on 3
toonikaasteikon 1. sävel
trilliliverre, nopea ja tasaisesti jatkuva vuorottelu yläpuolella olevan sävelen kanssa
triolirytmi, jossa kolmella nuotilla on sama aika-arvo kuin muuten kahdella
tritonusylinouseva kvartti, 3 kokosävelaskelta
tuttikaikki, esim. koko kuoro tai orkesteri
unisonoyksiäänisesti, kaikki soittavat tai laulavat samaa säveltä yhtä aikaa
vivacevilkkaasti, eloisesti
vähennetty sointumollikolmisointu, jossa kvintti on alennettu
vähennetty intervallipuolisävelaskelta (=alenna ylempi tai ylennä alempi sävel) pienempi intervalli kuin puhdas tai pieni intervalli
yhdyssäveliskurajan tai tahtiviivan ylittävä sävelen kesto. Yhdyssävel merkitään kaarella kahden saman korkuisen sävelen välille.
ylennysmerkkisoitetaan puolisävelaskelta ylempää
ylinouseva sointuduurikolmisointu, jonka kvintti on alennettu
ylinouseva intervallipuolisävelaskelta (=ylennä ylempi tai alenna alempi sävel) suurempi intervalli kuin puhdas tai suuri intervalli

Esitysnopeudet hitaimmasta nopeimpaan Lepo Laurilan mukaan:
largo - lento - grave - adagio - larghetto - adagietto - andante - andantino - moderato - allegro - allegro moderato - allegro - allegro con fuoco - allergro con spirito - allergro assai - allegro vivace - presto - prestissimo


Osa selityksistä on omiani.
Muina lähteinä käytetty:
  Lepo Laurila: Musiikkisanasto, Musiikki Fazer 1988
  Keijo Virtamo, toim.: Otavan musiikkitieto A-Ö, Otava 1987
  Otavan iso musiikkitietosanakirja 1-5


Kirjoitettu 9.2.2003
© Sanna.Havanto@iki.fi
Tämä tiedosto: http://www.havanto.fi/Musiikki/musiikkisanasto.html